Laventelintuoksua

Kun pesen pyykkiä, käteni tuntuvat lämpimiltä ja voimakkailta. Vaikka pyykkikone hoitelee suurimman työn, käsieni lävitse kulkevat perheen voimakkaimmat elämän merkit, sotkut, tuoksut ja myös hajut. Pyykinpesu valmistelee lämmittävät kuoremme jälleen käytettäviksi. Suhtaudun erityisesti lasteni vaatteisiin hellyydellä. Vaatehuolto on osa hoivaa. Perheemme neljästä henkilöstä kahden kädellisen ihon herkkyyden (ja ympäristön) vuoksi en käytä hajustettuja pesuaineita. Laitan ainoastaan muutaman laventelitipan pesuaineen joukkoon, jolloin makuuhuoneemme tuoksuu teräviltä kukkasilta, ei märältä ja hämmentävältä pyykiltä. Joissakin pesuaineissa laventeli on tosin valmiina, kuten kuvassa olevassa pakkauksessa.

 

Pyykkihuolto ei ole unelmani, mutta se on työ joka saa minut tuntemaan käsilläni. Erityisen ikävää pyykkihuolto on silloin kun varhain aamulla liukastuu kissanoksennukseen olohuoneen parketilla tai illalla kotiin tultuaan löytää imeytyneen oksennuslammikon keskeltä sänkyä. Silloin ei naurata vaan tuskastuttaa. Ärhentely töiden, ruoanlaittojen, lasten kiljahdusten ja tiskien välissä kohoaa yhä syvemmältä vatsasta. Mutta lopulta se saattaa vaan naurattaa. Yksi oksennus, mitä se elämässä tekee kuin vähän lisäpyykkiä. Rakas karvakasahan tuijottaa sinua vihreillä, kiiltävillä silmillään, kaikella rakkaudella.

Olemme täyttäneet useampina vuosina pyykinpesuaineemme uudestaan samaan pulloon aina tarvittaessa. Punnitse&Säästä lopetti tämän toiminnan jo aikaa sitten, nyt on Ruohonjuurikin joutunut melkein taipumaan samaan. Syynä on asetus, joka kieltää pesuaineiden uudelleentäyttämisen. Shampoot ja hoitoainepullot saa yhä täyttää uudelleen.

  "Pesuaineiden täyttöpalvelu loppuu Ruohonjuuren myymälöissä siksi, että EU:n pesuaineasetuksen (648/2004) 11 artikla kieltää kodinpesuaineiden irtomyynnin siksi, että täyttöpalvelusta pesuaineita myytäessä ei voida varmistua siitä, että asiakas on tietoinen pesuaineen pakkausmerkinnöistä. (Eli ihminen saattaa ostaa pyykinpesuainetta astianpesuainepulloon ja sekaantua käyttöohjeista ja ainesosatiedoista).

Suomessa asiaa ahkerasti valvoo Tukes, joka on ottanut tiukan linjan asiaan. Saksan vastaava

valvova viranomainen ei nää mitään estettä pesuaineiden irtomyynnille – kyseessä on siis Suomen terhakan viranomaistyöskentelyn taidonnäyte."

Tämä ote on Ruohonjuuren facebook-sivuilta. Asiasta uutisoi ensimmäiseksi Yrittäjät.fi - verkkopalvelu. Helsingin Uutiset otti myös aiheen esiin verkossa: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/235471-kansalaisten-raivo-palauttamassa-irtopesuaineet-tuntuu-absurdilta. Lauantaina 6.9 sai Tampereellakin pumpata irtopesuaineita ilmaiseksi. Tapahtuma otti kantaa järjettömään pesuaineiden täyttökieltoon.

Mielestäni pumppaamisen kieltäminen nujertaa yrittämistä, tekee vaikeammaksi vähentää jättimäistä muoviroskamäärää, josta suurinta osaa ei kierrätetä. Esimerkiksi (jälleen facebookin) muoviton syyskuu ottaa kantaa tähän ja kehoittaa käyttämään esim. kaupassa kangaskassia ja välttämään ehdottomasti ympäristölle haitallisimpia hedelmäpusseja. Jo 1990-luvun puolivälissä Kehitysmaayhdistyksen kauppa Tasajako myi kasseja joissa luki "jäähyväiset muovikasseille". Jospa tälle kertakäyttökulttuurille saataisiin myytyä tämä ajatus niin, ettei jätehuolto olisi enää riippuvainen muovipusseista.

Muovipussi kuvastaa helppoa elämää. Muovi on kliinistä, helppoa käärintää joka estää meitä sotkemasta käsiämme ja saa asiat, kuten hedelmät tai marjat näyttämään vitriinistä tarjoilluilta, elämää koskemattomilta, kunkin yksilön vastaanottamilta, täydellisen puhtailta tuotteilta. Samaa kuvastavat lukuisat pullot ja purkit, jotka niin kevyesti lentävät roskiin ja jotka sittemmin niin huoletta unohdetaan. Kunpa ihminen voisi olla vastuussa jokaisesta esineestä, joka hänen käsiensä kautta kulkee. Siitä, mihin ja miten esine jatkaa kulkuaan. Ja siitä, mistä ja miten esine on päätynyt kauppaan ja sieltä käsiin luomaan illuusiota loputtomasti käytettävästä maailmasta. Nautintomme ovat hyvin helppoja jos rahaa kuluttamiseen löytyy. Nautintomme helppous myös nirhaa tämän maailman pintaa aivan huomaamatta niin, ettemme voi tietää koska yhtäkkinen yltäkylläisyys loppuukin ja käteemme jää vuorellinen roskaa.

Kuulutan laventelintuoksua tai muuta eteeristä tuoksua pyykille, käsien lämpöä pumpata pesuaine itse ja olla tietoinen aineen määrästä ja siten arvostaa sitä enemmän. Kuulutan muovittomuutta, hankalia paperipusseja tai itse valittuja kangaskasseja. Kuluttaminen on oleellista ja välttämätöntä, eikä siitä voi syyttää ketään. Mutta helpon kuluttamisen lomassa tulemme vahingossa kuluttaneeksemme kymmenen kertaa enemmän kuin olisi tarpeellista - täysin huomaamattamme.

(kirjoittaja on 32- vuotias kahden lapsen äiti, joka kummastelee maailman menoa ja koettaa ymmärtää sitä sanoilla, jotka tavalla tai toisella liittyvät tähän hetkeen, sekä työllistää itseään kirjoittamalla ja etsiikin jatkuvasti kirjoitus- ja palautteenantotöitä)