lauantai 4. lokakuuta 2014

Hei, sinä siellä!



Olet kaunis ja kuulevainen! Kun syksyn lehdet käpertyvät kuiviksi ja alkavat murentua osaksi maata, alkaa meissä elää jo seuraavan kesän lämpö toiveena. Edellinen kesä muistoineen on kaivautunut jo syvälle luuytimeen varaamaan lämpöä talven ajaksi.

Itse kaipaan kovasti kynttilän liekkiä, vähintään ilta-aterioille, joilla tähän aikaan vuodesta kannattaa tarjoilla lämmintä ja maukasta ruokaa pitämään viluinen keho vastaanottavaisena. Ehdotan esimerkiksi uunissa paahdettuja juuressuikaleita kera valkosipulinkynsien, runsaan öljyn, ripauksen yrttisuolaa ja runsaan tinjamin. Juureksina lanttu, peruna, punajuuri ja porkkana sopivat hyvin ja uunista nouseva tuoksupilvi huumaa nälkäisen.

Minulla on ikävä ihmistä, vaikka elän ihmisten keskellä. Kirjoittaminen on minulle tapa puhutella, päästä lähemmäs, löytää sanoille syvempi sävy. Tähän tarvitaan sinää, jota ilman ketään ei ole. Kirjallisuus (ja elämä) on puhetta sinuudelle, jonka kautta minä tulee näkyväksi. Tästä hengittävä esimerkki on Martin Buberin dialogia tutkiva teos Sinä ja minä (Ich und Du, 1923).

Sisälle tuodusta vaahteran lehdestä tulee kuivuessaan lämmin. Kuivuttuaan lehti on puun rungon kuorenalaisen osan kaltainen, kova, vaalea ja melkein kuin paperia. Ehkä olisi jokin keino tehdä suoraan kuivista lehdistä paperia? Paperin sisään niitä voi ainakin kuvioiksi laittaa. Jos tuoreista lehdistä saisi paperin varastaen värit mukaan, olisi jo paperi itsessään taideteos, sanoja ei sille paperille tarvittaisi.

Sinän ja minän kohtaamisen väline ovat sanat, kosketus, eleet, kuvat. Sanat ja kuvat vievät helpommin harhaan kuin kaksi muuta. Tuoksullakin saattaa olla merkitystä. Syksyllä on myös tuoksumerkitys, värimerkitys, lämmön etsimisen merkitys. Kuiva lehti kämmenellä muistuttaa puun matkasta talviuneen ja siitä mikä puissa - ja meissä muissa uinuu yli talven. Herätetään se aina välillä, muistetaan että meissä on paljon muutakin kuin näkyy, Muistetaan uneksia ja kerrotaan unia ääneen ja kutsutaan ystäviä koteihin lämmön, mausteiden ja puheen ääreen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti